Kolme kaimaa
Olen kiertänyt alkuviikon erilaisissa kokouksissa tapaamassa Kituntun aluekehitysohjelman hyödynsaajia. Ohjelmaan on mahtunut ammattikoulutusta saaneiden nuorten, kyläterveystyöntekijöiden ja kummilasten haastatteluja. Tarinoita on erilaisia, kaikki ovat saamastaan tuesta hyvin kiitollisia. Jostain taivaan oikusta kolme tapaamistani ihmisistä on ollut kaimojani.
Eilen osallistuin suomalaisen kummin ja hänen kummilapsensa tapaamiseen Ugandan World Visionin pääkonttorilla. Tytön saattajana oli hänen isoäitinsä Sara, joka oli niin iloinen kummin vierailusta, että lauloi ja tanssi spontaanisti koko väelle. Iltapäivällä tapasin 19-vuotiaan Saran, joka odottaa tänä keväänä tietoa pääseekö hän valtion stipendillä opiskelemaan opettajaksi tai ekonomiksi. Sara oli yksi parhaista lukiostaan valmistuneista oppilaista, hän sai 19/25 pistettä päättökokoeista. Tapasin myös Saran äidin, joka hehkui ylpeyttä tytöstään. Tänään puhuin hetken kolmannen kaimani kanssa, joka on tehnyt World Visionin kanssa töitä kymmenen vuotta. Vapaaehtoisena sterveystyöntekijänä toimiva Sara vakuutteli, että opettajan ammatistaan huolimatta hän jaksaa ja tahtoo hoitaa jatkossakin terveysvalistajan tehtäviään.
Kuvassa: Vastavalmistunut Sara äitinsä ja perheen saaman vuohen kanssa. Vuohi on tuottanut perheelle jo kuusi kiliä, jotka toimivat heille pahanpäivänvarana. 
